TUPEN YLEISET TURNAUSSÄÄNNÖT

TUPEN YLEISET TURNAUSSÄÄNNÖT

Tuppi on Pohjolan vapaitten miesten ja naisten korttipeli, jossa kaksi paria pelaa vastakkain ja sitoutuu pelaamaan näiden sääntöjen määräämällä tavalla aidon tuppikulttuurin henkeä kunnioittaen; siis sen mukaisesti terveellä järjellä ratkaisten nekin tilanteet, joita ei näissä säännöissä mainita

JÄRJESTELYT

Turnauksen osanottajan on noudatettava pelipaikan omistajan ja haltijan määräyksiä. Mikäli pelaaja joudutaan poistamaan kesken ottelun yleisten järjestyssääntöjen perusteella, hänet katsotaan luovuttaneeksi. Tuomarineuvosto voi sulkea häiriötä aiheuttavan pelaajan kisasta. Tuppiliiton hallitus ( väh 3 henkilöä) voisi kokoontua jo kisapaikalla ja antaa pidemmän pelikiellon. Jos pelaaja luovuttaa (lähtee pelipaikalta, tai ei muutoin kykene pelaamaan, humala) Cupin kisoissa pelinsä, rangaistaan pelaajan kerhoa 50 €.

Tuppiliiton hallitus voi määrätä maksun hyväksymänsä turnauksen järjestämisoikeudesta. Maksu määräytyy turnauksen tason mukaisesti Turnauksen pelillisistä järjestelyistä vastaa ao. tuppiliiton jäsenkerho. Osallistumismaksun tason määrää Tuppiliitto. Järjestäjä huolehtii pelipaikalle korttipakat ja tuppiliiton hyväksymät pöytäkirjat. Järjestäjä nimeää tuomarineuvoston. Kaikilla turnauksen osanottajilla on velvollisuus toimia pyydettäessä tuomarina. Jos pelaaja myöhästyy enemmän kuin 15 minuuttia pelien ilmoitetusta ajankohdasta, hänet pareineen katsotaan luovuttaneeksi, ellei tuomarineuvosto toisin päätä. Lauantaina cup-kisat aloitetaan lohkoarvonnalla klo 11.00, pelit aloitetaan klo 11.15 ja klo 11.30 voi myöhästyneen pelaajan katsoa luovuttaneen. Sunnuntaina pelit aloitetaan klo 9.00 ja klo 9.15 myöhästyneen pelaajan voi katsoa luovuttaneen.

Turnaus etenee siten, että järjestäjät arpovat pelaajat alkulohkoihin, joissa kaikki parit pelaavat toisiaan vastaan. Lohkojen määrä on kahdeksan jos pareja on alle 64 ja kuusitoista jos pareja on 64 tai enemmän. Jos lohkoja on kahdeksan niin kaksi paria jatkoon, mikäli kuusitoista niin lohkovoittaja menee jatkoon. Sunnuntain lohkokaavioihin parit sijoittuvat seuraavasti:

1. Ryhmä A1, B1, G2, H2

2. Ryhmä C1, D1, F2, E2

3. Ryhmä E1, F1, D2, C2

4. Ryhmä G1, H1, B2, A2

Lohkojen voittajat pelaavat sijoista 1-4, lohkon 2. 5.-8., lohkon 3. 9.-12. ja lohkon 4. 13.-16. Välieräpeleissä pelataan 1. ja 2. ryhmä vastakkainen ja 3. ja 4. ryhmä vastakkain. Välieräpelien jälkeen pelataan sijoituspelit.

SM-joukkuekisa pelataan cup-systeemillä, eli otteluparien arvonta suoritetaan kerran turnauksen alussa. Kullakin kierroksella hävinneet joukkueet putoavat jatkosta kuitenkin niin, että sijat 1-4 pelataan. Joukkueeseen kuuluu kolme paria ja mahdollinen varamies. Kunkin joukkueen johtajan on ilmoitettava ennen kutakin arvontaa parien järjestys. Myös varamies on ilmoitettava ennen pelin alkua, eikä jo pelannut voi tulla toiselle joukkueelle varamieheksi. Varamiehen voi nimetä myös sunnuntaille, mutta varamies ei saa olla sellainen, joka on jo pudonnut lauantaina. Saadakseen tuppicupin osakilpailun järjestämisoikeuden, tulee kerhon osallistua SM-joukkuekisaan.

Sama henkilö saa edustaa vain yhtä kerhoa. Mikäli kerhoa vaihtaa kesken kilpailukauden (1.8.-31.7.) on siitä ilmoitettava kirjallisesti Suomen Tuppiliitolle ja seuransiirron vahvistaa liiton hallitus. Henkilön kerho määräytyy sen mukaan, mitä kerhoa hän edustaa ensimmäisissä cupin kisoissaan. Jos henkilö vaihtaa kerhoa kesken kauden, menevät hänen loppukautensa pisteet kuitenkin sille seuralle, jota hän on kauden ensimmäisissä cupin kisoissaan edustanut. SM-joukkuekisassa saa edustaa haluamaansa joukkuetta kuitenkin niin, että vain yksi pari saa olla joukkueen ulkopuolelta otettu vahvistus. Jos vahvistuksia on useampi niin joukkue pelaa vain SM-joukkuekisan voitosta, eikä joukkueella ole oikeutta järjestää tuppicupin osakilpailua seuraavalla pelikaudella. Joukkuekisan voittaja saa järjestettäväkseen seuraavan vuoden joukkuekisan.

Alkulohkojen ottelujärjestys:

Järjestäjä saa määrätä otteluissa käytettävän jakomäärän, cupin kisoissa pitää pelata alkulohkoissa vähintään 12 jakoa, 3 parin lohkot pelataan 16 jaolla, 4 parin lohkot 16 jaolla ja yli 4 parin lohkot 12 jaolla. Ottelut on pisteytetty siten, että tuppivoitto on viisi pistettä, ylivoimainen pistevoitto neljä pistettä ja pistevoitto kolme pistettä. Pistetappiosta saa kaksi pistettä, ylivoimaisesta pistetappiosta yksi piste ja tuppihäviöstä 0 pistettä. Ylivoimaisen pistevoiton rajat: 24 jakoa yli 84 pistettä, 20 jakoa yli 76 pistettä, 16 jakoa yli 64 pistettä ja 12 jakoa yli 48 pistettä.

Lohkon järjestyksen määrää ensiksi voitot, toiseksi keskinäiset pelit. Mikäli voitot ovat tasan ja keskinäiset pelit menevät ristiin niin vertaillaan keskinäisten pelien ottelupisteet ja keskinäiset pelit uudelleen ja tarvittaessa kaikkien pelien pisteet. Jos näissä vertailuissa ei eroa löydy, niin pelataan ylimääräiset 4 jakoa, joissa kaikki nousupisteet lasketaan.

Saman kerhon jäsenet pelaavat heti keskinäisen pelinsä. Jos pari luovuttaa kisat pelaamatta kaikkia lohkopelejään, niin parin kaikki pelit mitätöidään.

OTTELUN KESTO

Tupen tullessa peli päättyy aina välittömästi. Muutoin pelataan 12-16 jakoa alkulohkon parimäärän mukaan. Kesken oleva nousu pelataan loppuun.

Mikäli pisteet ovat tasan ylimääräisillä jaoilla pöytäpelissä, niin pelataan yksi jako voitosta. tällöin alkanutta nousua ei pelata loppuun.

Yhteen lasketut nousupisteet ratkaisevat voiton.

TUOMARITOIMINTA

Tuomaritoimintaa valvoo järjestäjien nimeämä, voittopuolisesti pelaajien joukosta koostuvan 3-5 jäsenen tuomarineuvosto, joka tulkitsee näiden sääntöjen ja yleisten tapojen perusteella myös sellaiset tilanteet, joista ei näissä säännöissä erikseen mainita.

Kussakin ottelussa on järjestäjien nimeämä tuomari. Tuomarin puuttuessa pöytäkirjaa pitää pelaaja numero neljä, elleivät pelaajat sovi toisin.

Tuomarin velvollisuus on valvoa pelin kulkua ja sääntöjen noudattamista sekä pitää pöytäkirjaa, johon merkitään kunkin jaon pelimuoto, mahdollinen ramaaja, jaon pisteet, kunkin nousun ja koko ottelun yhteispisteet.

Tuomarin kaikkia määräyksiä on toteltava. Tuomarin velvollisuus on puuttua pelirikkeisiin. Tuomari määrää myös rangaistukset pelirikkeistä. Pelaajilla on kuitenkin oikeus valittaa tuomarin ratkaisuista tuomarineuvostolle, joka kuulee sekä ottelun tuomaria että molempia pareja. Tuomarineuvoston päätös on lopullinen.

Tuomari valvoo myös kihoja, jotka eivät saa häiritä peliä millään tavalla, eikä pelaamisen aikana puhua keskenään. Tuomarilla on oikeus poistaa häiritsevät kihot ao. pelipöydästä.

Tuomari valvoo, että ennen ottelun alkua kaikilla pelaajilla on punainen ja musta näyttökortti.

Tuomari sekoittaa aluksi pakan, nostattaa sen haluamallaan pelaajalla, alkaa jakaa oikein päin kortteja aloittaen itsestään vasemmalla puolellaan istuvasta pelaajasta. Ensimmäisen jätkän saanut, työt aloittava pelaaja istuu tuomarin vasemmalla puolella, paikassa yksi. Hänen pelikaverinsa on kolme. Vastustajapari on kaksi ja neljä.

Pelaajilla on oikeus pelin aikana kahteen 5 minuutin mittaiseen taukoon, 6:nnen ja 12 :nnen jaon jälkeen.

Ottelun päätyttyä tuomari luovuttaa allekirjoituksellaan vahvistamansa pöytäkirjan ja korttipakan turnauksen tuomarille.

PELAAMINEN JA RANGAISTUKSET

1.Työt

Jakaja nostattaa huolellisesti sekoittamansa pakan oikealla puolellaan olevalla pelaajalla. Pakkaa saa nostaa vain kerran, mutta nostopakkoa ei ole.

2.Jakaminen

2.1 Kortit jaetaan yksitellen ja vuorotellen myötäpäivään etumiehestä, jakajaa seuraavasta pelaajasta aloittaen. Kortteja ei saa katsoa ennen kuin kaikki on jaettu.

Rangaistukset jakovirheistä:

2.2 Mikäli jako ei mene tasan, jaon aikana kääntyy kortti, jakaja jakaa kerrallaan useamman kuin yhden kortin tai jakaa väärässä järjestyksessä, jako hylätään ja jakaja tekee työt uudestaan. Mikäli jakaja tekee samalla vuorolla kolme kertaa peräkkäin jakovirheen, rangaistus on 28 nousupistettä vastustajalle tai jos virheentekijä on nousulla niin pöytäpeli.

2.3 Mikäli väärä kortti huomataan vasta pelin aikana tai pelin jälkeen, jako hylätään ja jako uusitaan.

2.4 Jako on aina tehtävä oikealla vuorolla. Väärällä vuorolla pelatut jaot mitätöidään ja palataan vuoronmukaiseen jakojärjestykseen.

3.Näyttäminen

3.1 Kortit otetaan käteen, kun kaikki on jaettu. Peli pyritään määrittelemään viivyttelemättä n 30 sekunnissa.

3.2 Pakka on pidettävä kädessä näyttämiseen saakka. Näyttökortti on alimmaisena pakassa. Rami näytetään punaisella ja nolo mustalla näyttökortilla.

3.3 Ellei erillisiä näyttökortteja ole, rami näytetään punaisella ja nolo mustalla maalla, ei kuitenkaan koskaan kuvakortilla tai kakkosella. Jos sopivaa näyttökorttia ei ole, pelaaja ilmoittaa pelimuodon.

3.4 Näyttämisen aloittaa (tuomarin ilmoittama) etumies ja näyttövuoro siirtyy myötäpäivään. Näyttö päättyy, kun joku näyttää ramia.. Jos tuomari kehottaa väärää henkilöä näyttämään on tuomari virhe ja jakoa ei uusita, mutta pelaajan ollessa pöytäkirjanpitäjänä jako uusitaan.

Rangaistukset näyttövirheistä:

3.5 kaikista virhenäytöistä (väärä vuoro, väärä kortti, iskeminen pöytään tai näyttö raminäytön jälkeen) rangaistaan kohdan 2.2. mukaisella tavalla.

3.6 Tuomarin tulee kehottaa kohtuuttomasti pelin valintaa viivyttelevää pelaajaa laittamaan näyttökortin. Ellei pelaaja tottele, tuomari määrää näytön, jolloin viivytelleen pelaajan katsotaan näyttäneen noloa.

4.Pelin kulku

4.1 Ramia pelataan aina, kun sitä näytetään. Nololla pelin aloittaa etumies, ramilla ramaajan takana oleva vastapuolen pelaaja. Kortti lyödään omalla vuorolla normaalilla tavalla. Maata on tunnustettava. Kortit lyödään keskelle pöytää samaan kasaan.

4.2. Kasan saa pari, johon kuuluva pelaaja on lyönyt kierroksen suurimman kortin kysyttyä maata. Tämä pelaaja aloittaa seuraavan kierroksen, jonka hän voi aloittaa, vaikka edellinen kasa on vielä pöydällä kääntämättä.

4.3 Kasaa ei saa kääntää, ennen kuin viimeinenkin pelaaja on lyönyt kortin niin, että koko kasa on ollut kaikkien nähtävissä.

4.4 Käännettyä kasaa ei saa katsoa.

4.5 Kasat on laitettava pöydälle niin, että pelaajilla on koko ajan mahdollisuus nähdä, kuinka monta kasaa kummallakin on.

Tuomarin täytyy huomauttaa hidastelusta.

Pelirangaistukset:

4.6 Jos pelaaja lyö väärällä vuorolla, väärää maata, kerralla useamman kuin yhden kortin tai katsoo käännetyn kasan, tuomitaan jäljellä olevat kierrokset ( mukaan luettuna se kierros, jolla virhe on tapahtunut) vastaparin hyödyksi.

4.7. Vastaavaksi virheeksi katsotaan myös se, kun pelaaja havaittavasti estää väärällä vuorolla lyöntiaikeissa olevaa pariaan lyömästä tai katsomasta käännettyä kasaa.

4.8.Jos pelaaja pudottaa lattialle tai pöydälle kortin niin, että sen muutkin pelaajat tunnistavat, virheen tehneen parin katsotaan lyöneen väärällä vuorolla. Tässä mielessä pelaaminen katsotaan alkaneeksi siitä, kun kortit otetaan käteen. Kuitenkin ennen kuin pelaaja on nähnyt yhtään korttia, häntä ei tuomita lyönnistä väärällä vuorolla, vaan jako uusitaan. Rangaistus kohtaa 2.2. soveltaen

Mikäli ilmoittaa väärin pudonneen kortin, niin siitä rangaistaan väärinilmoittanutta em. tavalla.

5.Merkkipeli

5.1 Kaikki tupen hengen vastainen merkkipeli on kielletty.

5.2 Pelaajat eivät pelin aikana saa näyttää muuta merkkiä kuin näyttökortin. Mikäli tuomari havaitsee merkkipelin, on hänen tuomittava sitä harjoittanut pari tuppeen.

5.3 Puhuminen on kielletty siitä hetkestä, kun kortit otetaan käteen siihen hetkeen, kun viimeinen kortti on lyöty. Pelaajilla on kuitenkin oikeus kysyä tuomarilta välittömästi peliin liittyviä asioita, esimerkiksi lyöntivuoroa.

5.4 Oleellisesti pelin kulkuun vaikuttavasta puhumisesta rangaistus on sama kuin väärällä vuorolla lyömisestä. Muustakin puhumisesta tuomarilla on oikeus määrätä sama rangaistus, ellei puhuminen lopu tuomarin huomauttamisesta huolimatta. Jos puhuminen jatkuu yhä, voi tuomarineuvosto määrätä puhujat luovuttamaan.

5.5 Kortteja ei saa nostella kädestä lyömättä sitä, jos pelaaja vaihtaa nostamansa kortin, rangaistus on sama kuin väärällä vuorolla lyömisestä. Tuomarin on huomautettava ensimmäisestä kerrasta, mikäli nostelu jatkuu, voidaan rangaista em. tavalla.

6.Jaon ja ottelutuloksen määräytyminen

6.1 Ramilla pyritään saamaan kasoja, nololla ei. Yksi voittokasa on neljä pistettä ( paitsi ryöstöramilla tuplaten)

6.2 Nololla pari voittaa jaon saadessaan korkeintaan kuusi kasaa, jolloin voitto on neljä pistettä ( viidestä vastaavasti kahdeksan jne., eli ns. puhdas peli tuottaa 28 pistettä.

6.3 Ramilla pari vastaavasti voittaa jaon saatuaan vähintään seitsemän kasaa, jolloin pisteitä tulee neljä. (kahdeksasta kasasta kahdeksan pistettä jne. eli kaikkien kasojen saanti tuottaa 28 pistettä.)

6.4 Vastaparin ramin vieminen, ns. ramin ryöstö tuo kuitenkin pisteitä kaksinkertaisesti.

6.5 Pelissä vain toinen pari voi olla kerallaan johdossa (ylhäällä, nousulla). Jos ylhäällä oleva pari häviää jaon, se putoaa eli peli on pöydässä. Putoamiseen päättyvää jakoa ei pelata pitempään kuin seitsemään kasaan. Noustessaan yhtäjaksoisesti 52 pisteeseen, voittajapari panee vastaparin tuppeen. Ramin ryöstössä tämä voi tapahtua siis yhdelläkin jaolla, jolloin sitä kutsutaan nälsytupeksi.

ERITYISMÄÄRÄYKSIÄ

6.6. Aina kun jako päättyy tuppeen tai pöytään. Muulloinkin kuin tupen tai pöytäpelin tullessa pelaamattomat kortit on näytettävä. rangaistus kohdan 2.2. mukaan

6.7. Pelaaja voi suorittaa ns. levityksen raminpelissä eli lyödä kerrallaan kaikki kädessään olevat, varmoina pitämänsä kortit, omalla lyöntivuorollaan ja omalla vastuullaan. Levitettäessä on kortit lyötävä pöytään siinä järjestyksessä, missä ne on tarkoitettu pelattavaksi. Jos joku katkaisee levityksen pitämättömänä, lasketaan siitä kortista, mikä ei pidä, levitetyt kortit vastustajan hyväksi.

TUPPICUP JA PISTELASKU

Tuppiliitto järjestää vuosittain Tuppicupin, joka muodostuu jäsenkerhojen järjestämistä cupin osakilpailuista. Liitto hyväksyy cupturnaukset vuosittain. Jotta kerho voi järjestää cupturnauksen, niin kerhon tulee osallistua SM-joukkuekisaan. Cup voidaan nimetä myös sponsorin mukaan. Vuosittain päätetään myös kuinka monta turnausta sisällytetään cupin lopullisiin tuloksiin.

Tuppicupissa palkitaan parhaat pelaajat sekä paras kerho. Paras kerho palkitaan seuraavan kauden cup-bonuskisoilla. Tuppicup päättyy aina vuosittain SM-pari turnaukseen Sodankylässä.

Tuppicupiin kuuluvan turnauksen järjestäjä toimittaa välittömästi turnauksen jälkeen tulokset ja arvontakaavion tai sen tarkan jäljennöksen tuppiliiton nimeämälle yhteyshenkilölle. Tuloksissa pitää näkyä kuusitoista parasta paria.

Tuppicupin osakilpailuista jaetaan cupin pisteitä seuraavasti: 1. 25 pistettä, 2. 22p, 3. 20p., 4. 18p, 5. 16p, 6. 14p, 7. 12p, 8. 10p, 9. 9p. 10. 7p, 11. 6p, 12. 5p, 13. 4p, 14. 3p, 15. 2p, ja 16. 1p.

Tuppiliiton kesäkisassa jaetaan puolet normaaleista Cup-kilpailun pisteistä.

Tuppiliiton hallitus vahvistaa vuosittain, kuinka monesta osakilpailusta pelaaja voi lukea sijoituspisteet hyväkseen. Tuppicupin voittaa pelaaja/pelaajapari, joka on kerännyt eniten pisteitä. Tasapisteissä ja pareina pelaavien kesken ratkaistaan sijoitusparemmuus katsomalla ensin voitot, sitten toiset sijat, jne. kunnes ratkaisu löytyy. Jos kaikki sijoitukset ja vielä otteluvoittojen lukumäärä on sama, sijoitus jaetaan.